[EMJOYMUSIC] SOITTOLISTA #1

[EMJOYMUSIC] SOITTOLISTA #1

Author

sani

Kevät tulee jeeee! Mitäs fiiliksiä siellä? :)

Vietin hiljattain piiiitkän viikonlopun ystäväni luona Oulussa. Reissuun sisältyi - osittain omasta tahdostani - bussimatkaa yli 16 tuntia. Tuon ajan käytin käytännössä uuden musiikin kuunteluun ja sekalaisten soittolistojen tutkimiseen <3_<3 Olo on uudestisyntynyt!

Jossakin Jyväskylän kohdalla mieleen nousi ajatus omasta soittolistasta, jonka avulla voisin nostaa esille minua kiinnostavia artisteja, omia ja ystävien projekteja sekä minua inspiroivia soundeja. 

Pienellä varauksella tosin - -

Minulla ei ainakaan tietääkseni ole mitään ylimääräisiä DJ -geenejä, ja olen vasta hiljattain alkanut kuunnella mukavuusalueeni ulkopuolella olevaa musiikkia enemmällä uteliaisuudella sen sijaan, että ensimmäisenä miettisin, pidänkö jostain vai en.. Mitä mulle onkaan tapahtumassa! ':D

Pyrin valitsemaan kappaleet ja artistit ainakin suurimpien top -listojen ulkopuolelta, ja pääpaino tulee olemaan yhtyeissä ja artisteissa, joille yksikin kuuntelukerta merkitsee paljon. 

Lisää siis soittolista itsellesi ja oo mukana meiningeissä!

Myös sä voit vaikuttaa tuleviin listoihin:

Jos sulla on mielessä sopivia bändejä tai kappaleita, ja erityisesti jos olet itse Spotifyssä julkaissut omakustanne-, indie- tai muu marginaalimusiikin esittäjä, vinkkaa biisi seuraavalle listalleni vaikka kommenttiosiossa tai sähköpostilla music at emjoy fi.

Nyt kuitenkin ensimmäisen listan kimppuun. Tadaa:

[EMJOYMUSIC] - playlist


Avaa ja lisää soittolista itsellesi tästä:   https://open.spotify.com/user/rokkisani/playlist/0iKXVI0A522GGpvL8J3wL3
 

1. Kaikukasti: Sudetonkinko

Ihan vaan heittämällä tulee mieleen ehkä sata helpommin lähestyttävää aloituskappaletta tälle ensimmäiselle soittolistalle, mutta Kaikukastia olen viime aikoina kuunnellut ihan tosi paljon. En tiedä kenen härski idea oli lähteä miksaamaan keskenään reggaeta ja progea, mutta meikälle toimii! Omat lempikohtani tässä aika tapahtumarikkaassa kappaleessa taitavat ajoittua aikavälille 00:40-2:00, paikoin meno yltyy aika brutaaliksi..

2. Yhdentekevää: Lapsuuden Kallio

Lähdin ihan tietoisesti tekemään soittolistaa ilman Puppa J:tä, ja päästiinkin peräti toiseen biisiin ennenkuin peli meni jo poikki :D PJ vokaaleissa, Asa räppää, taustalla lunki biitti jossa "joku" kielisoitin. En tiedä onko mahdollista tehdä huonoa biisiä kyseisellä kaavalla, mutta en mä tätä oikeastaan heidän takiaan valinnut.

Kappaleen varsinainen esittäjä, Yhdentekevää, ei noin äkkiseltään sanonut mulle mitään. Omilla artistinimillään kummallakin räppikaksikon jäsenistä on kuitenkin vankka jalansija suomalaisessa rapkulttuurissa. MC Pyhä Lehmä on naisräppäri aivan omassa luokassaan, eikä moninkertaisen freestyleräpin Suomen mestarin, MC Kajonsaavutuksiakaan voi vähätellä.

Tässä vuoden 2008 finaalibattlessa Kajon haastaa Are, jonka voit bongata soittolistalta myöhemmin. 

Allaolevan livetaltion tsekattuani totesin, että vajaassa kymmenessä vuodessa yleiset asenteet ovat hieman muuttuneet joidenkin battlessa käytettyjen teemojen suhteen. Yksi hyvä syy käydä tsekkaamassa, mikä on meininki battleissa vuonna 2017.. 

VIDEO SAATTAA LADATA HETKEN TAI VAATIA UUDEN LATAAMISEN :-) 5:05->


3. Amoc: Nortenoos Legioon, EXPLICIT CONTENT

Mulla on salainen mieliteko, josta harvoin tulee huudeltua. Rakastan saamen kieltä ja vielä enemmän rakastan saamenkielistä räppiä. Inarinsaameksi räppäävän Amocin musiikki on ainutlaatuisella tavalla vahvaa. Nortenoos Legioon on tavallaan vähän kuin Game of Thrones -räppiä ilman ainuttakaan hedonististista kohtausta. Tai kuin TSH Kaksi Tornia -leffan pitkä sota. Mahtipontista, raakaa ja ihan ainutlaatuista.

Amoc -taiteilijanimellä musiikkia tekevän Mikkâlin teot Saamen kulttuurin edistämiseksi on huomioitu laajalti, ja itsellenikin ensikosketus kieleen tapahtui nimenomaan räpin välityksellä.

Koska ymmärrän inarinsaamea melko huonosti, ja puhun vielä huonommin, näiden biisien fiilistelyssä on olemassa tietyt riskinsä. Toisaalta ehkä juuri kielen soinnin kuunteleminen ilman sanoille annettuja merkityksiä kiehtoo. Parhaimmillaan Amoc onkin kappaleissa, joissa sekä suomen että saamenkieliset räpit ovat keskenään hyvässä vuorovaikutuksessa ja tasapainossa. 

4. Ikinä: Et Pelkää

Eräässä koulun ruokalassa käydyssä keskustelussa ilmeni, etten ole ainoa ihminen, jonka takaraivossa jäytää epämääräinen ja absurdi pelko siitä että "oikea musiikki kuolee". Tai että kaikki ideat on jo käytetty ja kuultu. Että musiikki pysähtyy..

Joitakin tarkemmin väijymiäni suomalaisia musiikkigenrejä tosin vaivaakin, ainakin päälle päin, hetkellinen uusien ideoiden puute: homma kyllä periaatteessa toimii, mutta kaikki perustuu vanhan toistoon.

Siksi olenkin vilpittömän iloinen aina löytäessäni artisteja tai yhtyeitä, joilla on on tarjolla jotain uutta, eikä ainakaan äkkiseltään kotimaista vertailukohtaa osaa heti nimetä. Ikinä on tällainen bändi!

Katariina ja Tuuli lauluparina eivät ole mikään ihan uusi juttu, koska nämä mimmit rokkasi Nosturin lavaa jo silloin kun mä vasta tein tunnuksia muusikoiden nettiin ;D Ikinä elää nyt debyyttilevynsä julkaisun myötä hyviä aikoja, ja tämä kaikki on tulosta kovasta työstä.

Nykyisen kokoonpanon löydyttyä moni asia on loksahtanut kohdalleen. Kriitikkojen toimesta pintapuoliseksikin moititut sanoitukset pitävät kappaleet helposti lähestyttävinä ja antavat tilaa laulusuorituksille, joissa kahdesta laulajasta otetaan irti kaikki mahdollinen.

ikinä tuuli paju santeri paju katariina sorsa samuli suokas lauri hämäläinen
IKINÄ / PRESSIKUVA, SONY MUSIC   KUVAAJA: MAREK SABOGAL

5. Damnation Plan: Rise of the Messenger

Olisko tässä nyt sitten Ikinän isoveli, hehheh.. Kahteen laulajaan luottaa myös Damnation Plan. Tämän bändin keikoille pääsee aivan liian harvoin, mutta silloin kun pääsee niin tietää kyllä käyneensä. Esimerkiksi kipeytyneiden niskalihasten muodossa, moooss! Kenties megakiertue odottaa toteutumistaan juuri kansanterveydellisistä syistä ;)

Tässä kuussa julkaistu Reality Illusion -albumi on saanut suopean vastaanoton. Oma suosikkini uudelta levyltä on ehdottomasti Rise of the Messenger.

6. Arctic Monkeys: When the Sun Goes Down

Listan kotimaisuusaste on yllättävät 90%, ja poikkeuksen tässä tekee Artic Monkeys biisillä jonka varmaan aika moni brittirockin ystävä tietää.

Viime aikoina olen paneutunut paljon sovittamiseen, ja tällä hetkellä yksi vaikeus biisien kirjoittamisessa ja säveltämisessä on varmaankin se, etten oikein osaa hyödyntää kitaran mahdollisuuksia avosoinnuilla säestämistä tai barreotteiden sahausta pidemmälle. Ja niimpä ovat vahvasti kitaravetoinen musiikki ja kitaran eri käyttötavat alkaneet kumma kyllä kiinnostaa :D 

Indie rockia tulee ylipäätään kuunneltua aika harvakseltaan, ja mulle on ainakin täysi mysteeri, ketkä täällä Suomen indietonteilla tällä hetkellä oikein mellastaa? Kerro mulle! Satellite Storiesin jälkeen tiedoissani on vain musta aukko..

7. Nok Nok: Tyttökommuuni

Mulla tulee hyvä fiilis siitä että on olemassa yhtye, joka tekee biiseissään ja biiseillään tasan mitä tahtoo. Jos sä vihaat muovista ja persoonatonta musiikkia niin tsekkaappa sitten tää!

Omaleimaisen Nok Nokin kappaleet ovat musiikillisesti mielenkiintoisia, eikä mitään ole ainakaan liikaa tuotettu. Itselleni on myös täysi mysteeri, miten näin viihdyttävää lyriikkaa oikein kirjoitetaan? Tarinat ovat parhaillaan oivaltavia ja tarjoavat hauskoja käänteitä. Esimerkiksi tässä ”Tyttökommuuni” -kappaleessa kertosäkeen viimeinen lause muuttaa koko kappaleen merkityksen.. Ehkä..

8. Bang for the Buck: Spagettii

Jos joku bilekorva on selvinnyt tänne asti niin arvostan tosi kovasti ;D nyt ehkä palkinto! 

Bang for the Buckin jokainen julkaisu on viimeisen päälle huoliteltu, ja kuulemisen arvoinen jo ihan vain siksi. Mulla on kotona melko armottomat miksauskuulokkeet, joita aina silloin tällöin käytän myös musiikin kuunteluun, vain todetakseni että ei toimi :D Tämä kappale ei kuitenkaan ole niistä moksiskaan.

Vokaaleista vastaava Ilta tekee mielestäni erinomaisen suorituksen ja nautin ehkä eniten juuri siitä, miltä laulut tässä kappaleessa kuulostavat.

Spagettii -biisin bongasin radiosta, ja täytyy sanoa että ensireaktiot olivat hämmentyneet. Mutta jo ennen puoliväliä Shazam oli tehnyt tehtävänsä.. 
 

9. Olli PA: Imago

Oulusta lähtöisin oleva Olli PA on räpännyt mun soittolistoilla vuodesta 2014 ainakin. Letkeä flow ja hyvä maku biiteissä ovat varmaan syynä siihen, että tämä räppäri on ansaitusti saanut yhä enemmän huomiota. Vain Elämää -sarjan nykykonseptia seuratessani karkea arvio on, että Olli esiintyy sarjan  tulevalla tuotantokaudella viimeistään keväällä 2019 ;D Ja joo, katsoisin..

Imagon kuuntelu saa minut hyvälle tuulelle. Tätä kappaletta kuunnellessa en voi olla miettimättä, miten paljon samanlaisia asioita uraansa rakentavat artistit joutuvat miettimään ja käymään läpi genrestä riippumatta. Olli muistuttaa, että kaikkeen voi suhtautua myös huumorilla.

Biisillä feattaavat Stepa ja Are ovat viihdyttäviä räppäreitä ja sopivat tällaiseen biisiin kuin nenä päähän. Tässä biisissä hauskinta taitaa olla Stepan versen lähtö 1:30 -> :D 

10. Sucker Punk: Hukun Musiikkiin

Viimeisen biisin ajattelin ihan röyhkeästi viedä kotiin päin: Sucker Punkia tulee sen verran harvoin. Omia mixejä aniharvoin - suomenkielisiä ei vielä koskaan.

Yhtyeen uusin julkaisu "Hukun Musiikkiin" kuulostaa kuuman Get Physicalin jälkeiseltä hengähdystauolta. Tässä yllättäen suomenkielisessä kappaleessa maalaillaan eteerisiä, merellisiä tunnelmia ja verhotaan ajatukset mystisiin vertauskuviin. Sucker Punkille ominaiset synkät teemat pitävät pintansa yli kielirajojen.

Erilaiselta Hukun Musiikkiin silti kuulostaa, eikä vähiten siksi että kyseessä on oman nyrkkipajan tuotos. Kaksikko on ilmoittanut keskittyvänsä parhaillaan tuotannollisten taitojensa hiomiseen.

--------------

Toivottavasti tykkäsitte listasta, ainakin sitä oli todella hauska tehdä. Heräsikö mitään ajatuksia? Onko ehdotuksia tulevaisuutta silmällä pitäen?

Laita [EMJOYMUSIC] -spotifylista seurantaan tästä ja pysyt kärryillä kun seuraavan kerran tapahtuu ;)

Viikonloppuja <3